Piirikysymys koskien Lippukuntatuen uudistusta 30.4.16 -Lounais-Suomen Partiopiiri

Alue-, Kasvatus- ja Vapaaehtoistuen valiokunta saivat Lounais-Suomen Partiopiiriltä liudan kysymyksiä koskien Lippukuntatuen uudistusta, joihin he toivovat Laajennettuihin valiokuntiin vastausta. Projektiryhmä ja kyseisten valiokuntien vastaavat hallitusjäsenet koittavat vastata kysymyksiin parhaansa mukaan jo nyt. Asiaa käsitellään Laajennetuissa valiokunnissa yhteisenä asiana lauantaina 14.4. kello 13.30-16.30.

Tässä Lounais-Suomen Partiopiirin asettamat kysymykset. Vastaus löytyy aina kunkin kysymyksen alta. Toivottavasti vastaukset auttavat pohdinnassanne! Meihin kaikkiin saa mielellään olla yhteydessä, kun uudistukseen liittyvät asiat mietityttävät.

T. projektiryhmän ja/tai SPH:n jäsenet Ida, Irkku, Lätzä, Annukka sekä toimiston Anna.

LIPPUKUNTATUEN UUDISTUS – PIIRIKYSYMYS 30.4.2016

Olemme Lounais-Suomen Partiopiirissä pohtineet paljon eri tahoilla käynnissä olevaa
lippukuntatuen uudistusta pitkin kevättä.
Tällä hetkellä meillä on enemmän kysymyksiä, kuin vastauksia.
Osaa näistä asioista olemme kommentoineet jo piirikierroksella helmikuussa, osaa erilaisissa tilaisuuksissa/tapahtumissa, joissa lippukuntatuen uudistusta on käsitelty ja nyt päätimme koota ne yhteiseksi listaksi, sillä meistä huolta, hämmennystä, epäselvyyttä ja epävarmuutta uudistuksesta on muuallakin, kuin meillä.

Olemme ymmärtäneet, että alkuvuodesta aloitettu uudistus lähti siitä, että alueohjaajien pestit olivat liian suuria. Nyt uudistus kuitenkin käsittää valtavasti enemmän. Koemme, että uudistukset ei-toimivissa malleissa ovat hyvästä, mutta olemme hyvin huolissamme aikataulusta ja sisällöstä tässä uudistuksessa.
Pyrimme avaamaan kysymyskohtia kohta kohdalta alla. Kysymyskohdat eivät ole tärkeysjärjestyksessä!

Lätzä projektiryhmästä ja aluevaliokunnasta vastaa:

Uudistus on aloitettu laajennetuissa valiokunnissa I/2014, ja jatkettu II/2014. (Alueohjaajan pesti on päivitetty jo muutama vuosi tätä ennen, joka jo näytti uudistustarpeen myös muiden pestien osalta). Projektina uudistus on polkaistu käyntiin toukokuussa 2015 (kevään laajennettuissa käytyjen keskustelujen pohjalta), projektiryhmä ja työryhmähaut ovat olleet avoimina toukokuun 2015 alusta lähtien ja ensimmäinen avoin työpaja elokuussa 2015. Jo ensimmäisen avoimen työpajan jälkeen on tiedostettu, ettei tätä projektia kannata tehdä vain “muutetaan hiukan pestinimiä”, vaan ollaan isojen asioiden äärellä. Syksyn 2015 aikana oli kaksi avointa työpajaa, kutsut niihin, sekä työryhmään ovat olleet jatkuvasti avoimina piireille. Myös piirikysely lippukuntien tuen tarpeesta on ollut tätä projektia. Työpajojen ja kyselyn tuloksista on tiedotettu piirejä aktiivisesti. Syksyn 2015 laajennetuissa tätä työstettiin parin tunnin yhteisellä setillä laajennettujen alue-, vapaaehtoistuki- ja kasvatusvaliokuntien kanssa (lisättynä kaikkien valiokuntien keskusjärjestötyöntekijät).Tammikuusta 2016 lähtien projektilla on projektiryhmän käsiparien lisäksi ollut käytössään työntekijäresurssi.

1) Jokainen piiri organisoi lippukuntien tuen itse

Olemme aina halunneet kunnioittaa yhdessä sovittuja linjoja, niin yhtenevien toiminnanalojen osalta, kuin muutenkin. Jo tammikuussa tulleessa kommentointiohjeessa mainitaan, että olennaista tässä uudistuksessa on se, että lippukunnat saavat tukea yhdessä määriteltyjen tehtävien (mm. Opus) mukaisesti. Toissijaista sitten se, miten tämä organisoidaan. Näin ollen jokainen piiri voi itse projektiryhmän avustuksella miettiä, mikä olisi paras tapa toteuttaa uudistus juuri omassa piirissä.

Onko tämä edelleen tarkoitus?
Johtaako se siihen, että valtakunnallisesti kaikki tekevät mitä tekevät ja yhtenevät toiminnanalat romuttuvat. Miten ja kuka viestii lippukunnille mitenkin ja kuinka sekaisin me saamme heidät, kun jossain puhutaan valmentajasta, jossain ohjaajasta. Vastineita ei enää löydä piireistä.
Onko uudistusta valmisteltu Opuksen pohjalta? Miten varmistamme, että eri nimikkeillä, eri organisaatioilla päästään tasavertaiseen tulokseen ja samanlaisiin pestisisältöihin?

Lätzä projektiryhmästä ja aluevaliokunnasta vastaa:

Oleellista on todellakin yhä se, että lippukunta saa tukea kaikkiin kolmeen johtajuusalueeseen ja johtajapestiin, ja piirin päätettävissä on miten se hoituu: työntekijäpanoksella, valmentajalla, road-showlla, piirin lippukuntapäivällä tms. Esittämässämme perusmallissa ehdotamme henkilökohtaisen valmennuksen lisäksi alueellisia tapaamisia kullekin pestille.

Jos valtakunnallisesti pystytään lippukunnille antamaan se tuki, mitä he johtajilleen kaipaavat, on tosiaankin sama, millä nimikkeellä sitä kukakin piirissä tai valtakunnassa tekee. Uudistuksen toinen puoli on kuitenkin se, että jokainen tietyssä johtajuuden teemassa (nämä ollen: LPK:a johdetaan, Ihmisiä johdetaan ja Partio-ohjelman toteutumista johdetaan – tai sama piireissä tuetaan…) oleva tyyppi millä tahansa tasolla (lippukunta, piiri tai SP) on kirjattu sellaisella yhteisesti sovitulla pestinimikkeellä Kuksaan että pystymme viestimään kuhunkin teemaan erikseen liittyen(tai tarpeen mukaan yhdessä). Piirin organisaatiomallikuvat on tehty juuri tästä syystä, että nimikkeet olisivat yhteneviä (sekä myös muutaman piirin pyynnöstä esimerkkimalleista). Tämä yhtenäistää myös nimikkeet ja nimitykset, jolloin vastinpari pitäisi löytyä jokaiselta tasolta: LPK – Piiri – SP. Pestien sisällöt näkee pestikuvauksista, koulutuksen työstäminen on juuri aloitettu avoimessa työpajassa 28.4.2016.

Yhtenevät toiminnanalat eivät tosiaankaan romutu, vaan sekä piiri että SP-tasolla vaaditaan enemmän yhteistyötä ja keskustelua juuri näiden toiminnanalojen välillä. Ajatus (kuten koko projekti)  pohjautuu Opukseen ja juuri tähän lippukunnille tulevan paremman viestinnän ja tuen ajatukseen.

2) Aikataulu

Uudistuksella on ilmeisesti kova kiire. Kommenttikierros oli helmikuussa, nyt pitäisi päättää. Piirejä kehoitetaan varaamaan koulutuksia kalentereihinsa ennen kuin uudistusta on hyväksytty.
Uudistusta ei ole valmisteltu yhdessä, edes laajennetut valiokunnat eivät ole käsitelleet asiaa kertaakaan ennen kuin pitäisi päättää. Olisiko laajennetut valiokunnat pitänyt kutsua vaikka ylimääräiseen kokoukseen asian tiimoilta? Onko tätä uudistusta pilotoitu jossakin?
Miksi tätä tarjotaan piireille ikään kuin jo päätettynä juttuna?

Myös piirin sisäisesti aikataulu on mahdoton.

Pitäisikö asian kanssa ottaa nyt aikalisä uudistuksen kanssa?

Lätzä projektiryhmästä ja aluevaliokunnasta vastaa:

Laajennetuissa on käsitelty ja työstetty uudistusta useaan otteeseen, aikataulu kerrottu aiemmassa vastauksessa. Uudistuksella ei ole mikään erityinen kiire, mennään alkuperäistä aikataulua mukaillen, vuosi 2016 on valmistelun aikaa piireissä, vuoden 2017 alusta otamme uuden mallin käyttöön. Toki kun ollaan tekemässä uudistusta kunnolla ja samaan aikaan koulutusjärjestelmä-päivityksen ja AOTT:n sekä useiden työkalu-uudistusten (esim. Pestiavain, lpk-kansio ja johtamiskäsitys) kanssa, haluamme pystyä synkkaamaan kaikki keskenään, emmekä venyttää aikatauluja turhaan yhdenkään projektin osalta. Olemme kuitenkin liike ja tarkoituksena on kehittyä paremmaksi koko ajan.

Pilotointina on jo useammassakin piirissä käytössä olevat uudistuksen osaset: mentorit, alueelliset ko:t ja alueelliset oo:t, tai aluetiimit, joissa yksi ao on keskittynyt enemmän ohjelman- ja koulutuksen tukemiseen lippukunnassa jne. Uudistusta ei tarjota mitenkään valmiina ratkaisuna, vaan yhteisten työstöjen pohjalta. Kevään 2016 Laajennetuissa päätetään yhteisesti jatkosta. Piireihin on annettu suositus alkaa miettimään jo nyt ensi vuoden koulutuksia, sillä tiedämme, että toiminnansuunnittelu vuodelle 2017 on jo hyvässä vauhdissa. Mitä aikaisemmin piireissä tiedetään, mitä ensi vuoden kalenteriin täytyy saada, sen helpompi sen on tehdä omaa toiminnansuunnitteluaan.
Valmentajien koulutusta pilotoidaan syksyn 2016 aikana 2 kertaa ja keväällä vielä yhden kerran keskusjärjestön toimesta, jolloin yritetään keskittyä saamaan piireihin osaavia valmentajakurssien vetäjiä. Kaikkiin näistä koulutuksista ovat tervetulleita myös valmentajapesteissä aloittavat.

Parempi lippukunta -uudistuksen siirtymäkausi on osassa piirejä jo käynnistynyt voimalla, ja siirtymäkautta tuetaan jatkuvasti luottis- ja työntekijävoimin usealla toiminnanalalla. Keskusjärjestön toiminnanalat tukevat piirejä uudistusten mukaisesti 1.1.2017 alkaen, ja pikkuhiljaa vanhan mallin mukainen tuki päättyy (ihan samalla tavoin kuin ohjelma- ja koulutusjärjestelmäuudistusten kanssa on toimittu).

3) Uudistuksen loppuunsaattaminen

Koemme, että uudistuksen tekijänä näkyy vahvasti määräaikaisessa työsuhteessa oleva Anna Bryk.
Kuka/ketkä vievät uudistuksen loppuun, kun hänen työsuhteensa päättyy syksyllä?
Tällä työsuhteen päättymis – asialla perustellaan myös kiireistä aikataulua.
Olemmeko vuoden päästä siis tilanteessa, jossa kaikki piirit ovat täysin eri vaiheissa uudistuksen kanssa ja uudistuksen tavoite vesittyy?

Lätzä projektiryhmästä ja aluevaliokunnasta vastaa:

SPH näki tarpeelliseksi projektityöntekijän nimittämisen projektiin, jota oli luottisten voimin tehty jo 7 kuukautta, osin koska luottisten aika sekä osaaminen on rajallista. Eli uudistuksen tekijänä ei ole työntekijä,  vaan ihan me luottikset, joita tukemaan Anna Bryk on palkattu. Projektiryhmä on valitettavan pieni, joten työntekijäpanos oli ehdottoman tärkeä lisä ja paljon enemmän asioita saadaan aikaiseksi nopeammin ja isommalla volyymillä. Työntekijästä tuli siis äänitorvemme ja työhevosemme, mutta tämä ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että projekti olisi sidottuna työntekijään tai hänen työsuhteensa määräaikaisuuteen. Toki työntekijäresurssi kannustaa meitä tekemään mahdollisimman paljon sinä aikana, kun Annan työpanos on käytössä.

Jatkosta olemme jo keskustelleet valiokuntien kanssa, ja jokainen valiokunta on sitoutunut ottamaan muutokset osaksi toiminnanalaansa, ja jatkossa uudistuksen loppuunviemisestä ja jalkauttamisesta vastaa kukin kolmesta muutoksen koskettamasta valiokunnasta (Va-Tu, Kasvatus ja Alue).

Alkuperäisen (kesä 2015) aikataulun mukaisesti vuosi 2016 on muutoksen valmisteluaikaa ja vuosi 2017 on varattu uudistusten käyttöönotolle. Olemme toiminnanaloittain luvanneet, että pystymme tukemaan piirejä uudistuksen mukaisesti jo 1.1.2017 eteenpäin, mutta piiressä käyttöönotto kannattaa suunnitella tapahtuvaksi omien aikataulujen mukaan vuoden 2017 aikana.

4) Sitoutuminen

Uudistusta on yhtä piirikierrosta ja paria Skype-tapaamista lukuunottamatta valmisteltu hyvin etäällä piireistä ja lippukunnista.
Keskeisiäkään piirien luottiksia ei ole otettu mukaan valmisteluun ja sitoutettu.
Pelkästään uudistuksen sisällön todelliseen sisäistämiseen ja tekijöiden sitouttamiseen tulee menemään aikaa runsaasti – ja pahimmillaan sitoutumisen puute vähentää tuloksellisuutta siksikin, ettei oikein tiedetä, mitä pitäisi tehdä.

Lätzä projektiryhmästä ja aluevaliokunnasta vastaa:

Kuten aiemmin tullut jo mainittua, uudistusta on projektimuotoisena alettu tekemään toukokuussa 2015, avoimet haut olivat projektiryhmään ja työryhmään, sekä useat jo vuonna 2015 olleet avoimet työpajat on tiedotettu piireille. Projektia on tehty koko ajan avoimesti ja piirien henkilöitä tiedottaen, siksi tämä voi tuntua hiukan erilaiselta projektilta, kun kaikki on ollut kokoajan avoimesti esillä ja kommentoitavana.

Olemme pyrkineet luomaan ohjeista mahdollisimman selkeät ja todellisuuteen pohjaavat, esimerkkinä muutaman piirin toivomuksesta luodut valmiit piirin organisaatiomallit. Roihulla voi tulla piirin voimin Parempi lippukunta -teltalle miettimään meidän kanssa mitä tämä omassa piirissä tarkoittaa ja tehdä jalkauttamissuunnitelmaa (sama palvelu miettiä oman piirin organisaatiota oli tarjottuna jo Kohtauksessa). Sitäkin ennen ollaan mielellämme tukena, jos joku vielä askarruttaa.

5) Piirien osaamisen vähättely/kyseenalaistaminen

Olemme olleet hämillämme siitä, miten uudistuksen yhteydessä on ilmoitettu mm. että ohjelmaohjaajan pesti ei toimi.
L-SP:ssä olemme panostaneet asiaan jo vuosia sitten ja meillä ohjelmaohjaajan pesti kyllä toimii!
Ymmärrämme, että muutoksia pitää tehdä, että muutokset usein avaavat silmiä ja usein muutoksia ei tehdä ajoissa, mutta onko oikeasti tarpeen uudistusta perustella väitteillä, jotka eivät ole totta tai jotka eivät pidä paikkaansa?

Ida projektiryhmästä ja SPH:n kasvatuksesta vastaava hallituksen jäsen vastaa:

Missään vaiheessa ei ole ollut tarkoitus vähätellä yhdenkään vapaaehtoisen tekemää työtä, ja tämän tunteen heräämisestä olemme pahoillamme. On kuitenkin tärkeää, että voimme keskustella asioista, mukaan lukien tärkeimmistä pesteistämme myös ja varsinkin yleisellä tasolla. Tässä projektissa on keskusteltu keskusjärjestötason malleista, joilla tuemme lippukuntia, ei yksittäisten pestinhaltijoiden suoriutumisesta. Partiokenttämme on niin laaja ja monipuolinen (onneksi), että on ihan totta, että mikään väite tai ajatus ei ole totta kaikkialla. Silti meidän on luotava lähtökohtia kehittämistoimenpiteille ja niiden suuntaamiselle. L-SP:ssä moni asia on poikkeuksellisen hienosti, ja niiden organisoinnista muut kuulisivat varmasti mielellään enemmänkin.

Vuosiselostetilastojen perusteella partio-ohjelma toteutuu vieläkin melko välttävästi lähes kaikkialla. Voinemme siis jollain tasolla todeta, että partio-ohjelman toteutuminen vaatii nykyistä enemmän tukea. Piiriviisarit löytyvät täältä (vaatii Teltta-tunnukset).

6) Lippukuntalähtöisyys

Meillä on viime vuosina tehty todella paljon töitä ja keskitetty resursseja lippukuntien tukemiseen.
Taustana on ollut lippukunnille laaditut kyselyt, Sytytyspala – haastattelut ja LPKJ:ien kohtaamiset.
Miten lippukuntien todellista tilaa ja toiveita heidän tukemiselleen on huomioitu uudistuksessa?

Lätzä projektiryhmästä ja aluevaliokunnasta vastaa:

Kesällä 2015 oli avoin työpaja, jossa oli yli 30 osallistujaa, lippukuntien tukemisesta kiinnnostuneita ympäri Suomen. Työpajan pohjaksi olimme projektiryhmän kanssa käyneet läpi Opuksen ja haastatelleet muutamia lpkia tuen tarpeesta. Osansa tietopohjaan toivat myös vuosiseloste sekä LPKJ-barometrin vastaukset. Avoimen työpajan työstön pohjalta tehtiin kyselylomake, johon vastasivat avoimessa työpajassa olleet, sekä asiasta kiinnostuneet ympäri Suomea (L-SP:stä 4 vastausta). Projektiryhmä on suunnitelmissaan lähtenyt nimenomaan liikkeelle ensinnä lippukunnan tuen tarpeesta ja sen jälkeen Opuksen määrittelemistä tehtävistä.

Hienoa, että teillä on panostettu lippukuntien tukemiseen. Piiri pystyy kohdentamaan tukeaan yksityiskohtaisemmin, kun keskusjärjestön täytyy tehdä yleismaailmallisempaa materiaalia piirien tukemiseksi tärkeimmässä tehtävässään. Suuri rikkautemme on juurikin se, että piirit ovat hyvin erilaisia, puhumattakaan lippukunnista. Kaikki lippukunnista saatu tieto ja palaute on hyvästä, parempi vielä, jos tarpeisiin pystytään vastaamaan.

 

7) Uusien pestien kouluttaminen piireille

Uusien pestien haltijoiden koulutusten vastuuttaminen piireille johtaa mm. siihen, että L-SP:n pitäisi ensi vuonna kouluttaa piirin viidelletoista alueelle yhteensä 45 valmentajaa.
Muissa piireissä tehtäisiin samaa. Miten takaamme valtakunnallisen tasavertaisuuden jatkossa? Miten mahdollistamme mahdollisimman luontaisia verkostoitumisia?
Miten koulutusten siirtyminen piireille parantaa tässä kohtaa laatua?

Annukka, projektiryhmästä ja Vapaaehtoistuen valiokunnasta vastaa:

Uuden mallin käyttöönotto tuo eittämättä jokaiselle piirille ison työmäärän rekrytoinnin, pestauksen, perehdytyksen ja koulutuksen muodossa. Laskennallisestihan jo monet vuodet nykyisten pestienkin osalta pestattujen saati koulutukseen osallistuneiden määrä on jäänyt alle tavoitteiden. Nykyisen keskusjärjestövetoisen ohjaajakurssin isoin ongelma on ollut tavoittamattomuus. Kursseja on tarvittu ja toivottu, mutta peruttu osallistujamäärien vähyyden vuoksi. Järjestämällä koulutukset piirissä toivomme saavuttavamme paitsi laajemman kattavuuden, myös piirille paremmat mahdollisuudet kouluttaa ja perehdyttää valmentajille suoraan myös piirikohtaiset asiat. Toive on (ei siis mitenkään päätetty asia), että piirit järjestävät koulutuksia keskusjärjestön koordinaatiotuella yhteistyössä niin, että varmistetaan, etät kaikista piireistä on pääsy ainakin jollekin kurssille, jos omaa ei ole tarjolla. Tällaista mahdollisuutta on joidenkin muiden koulutusten osalta kokeiltukin.

Nykyinen koulutusjärjestelmä lähtee ajatuksesta, että koulutuksella ja jopa moduuleilla on hyväksymisen kriteerit. Niiden tehtävänä on mahdollistaa erilaiset tavat näyttää osaamista ja toisaalta varmistaa laatua. Kouluttajien koulutus on myös jatkossa tärkeä asia. Jos tasavertaisuus osoittautuu ongelmaksi, on keskusjärjestön luonnollisesti tartuttava asiaan! Mieluummin näkisin kuitenkin, että pystymme keskusjärjestöstä käsin tarjoamaan niin hyvää koordinaatiotukea, että piireissä tiedetään, milloin mikäkin piiri järjestää koulutuksia, ja voi tarpeen vaatiessa lähettää valmentajansa näihin koulutuksiin. Koordinaatiotuki voi tarkoittaa myös materiaaleja koulutuksen toteuttamisen tueksi.

8) Lpk-tuki ja uudet pestit lippukunnissa

Ajatus Kovan roolin laajentamisesta pestijohtajaksi, kuten myös ikäkausivastaavan roolin terävöittäminen ”ohjelmajohtajaksi” varmasti selkeyttävät joltain osin pestien todellista sisältöä.
Lippukunnanjohtaja saa tästä isoissa lpk:ssa arvokasta tukea. Pienissä lpk:ssa tällainen johtajien roolitus tuskin tulee toimimaan, mutta se ei toki voi olla uudistusten esteenä.
Tämä pitää kuitenkin huomioida, kun uudistusta lippukunnille “myydään” .

Lätzä projektiryhmästä ja aluevaliokunnasta vastaa:

Tämä on erittäin hyvä pointti, kiitokset. Pienissä lippukunnissa joudutaan joka tapauksessa soveltamaan (myös nykyistä) mallia, ja siksi meidän onkin tärkeä käydä yhteistä keskustelua prioriteeteistä, jotta varmistetaan tärkeimpien toimintojen sujuvuus pienissäkin lippukunnissa ja samoin näiden tuki piiristä.

9) AO:t ja piirin rooli

Alueohjaajan tehtävien laajennus, pilkkominen kolmeen ja nimitysten muuttaminen vastaamaan lpk:ien vastaavia pestejä on paperilla kivan näköinen laatikkoleikki, mutta tukeeko uudistus oikeasti lpk:ia? Löytyykö meiltä tekijöitä näihi kaikkiin tehtäviin?
L-SP:ssä alueohjaajasysteemi on saatu hyvin toimimaan ja sen eteen tehdään koko ajan töitä.

Lätzä projektiryhmästä ja aluevaliokunnasta vastaa:

Alueohjaajan tehtäviä haluttiin jakaa useammalle pestille juurikin tehtävien tärkeyden vuoksi. Uudistusta tehtäessä lähdettiin nimenomaan lippukuntien tarpeista liikkeelle, ja päädyttiin ajatukseen, jonka mukaisesti lippukunnalla on hyvät toimintaedellytykset, kun sen keskeisiä toimijoita tuetaan johtamistehtävissään lippukunnan (organisaatio), ihmisten ja partio-ohjelman toteuttamisen johtamispesteissään. Tarkoitus on oikeasti tukea lippukuntia paremmin, ja projektiryhmä uskookin vakaasti tämän tapahtuvan alueohjaajan tehtäviä jakamalla ja roolia selkeyttämällä. Uudessa mallissa lippukuntaa tukee kolme eri valmentajaa yhdessä, sekä lippukunnanjohtajaa lisäksi vielä mentori, joten uskoisin, että myös epätäydellisessä tilanteessa (=realistisesti meillä on aina pestejä myös auki) jokainen lippukunta saa siltikin tukea.

L-SP:llä on epäilemättä syytäkin olla ylpeä alueohjaajajärjestelmästään! Toivottavasti uudistus tuo siihen vielä lisää vauhtia lisäämällä entisestään lippukuntien saamaa suoraa tukea nimenomaan partio-ohjelman toteuttamiseen ja lippukunnassa toimivien vapaaehtoisten hyvinvoinnin tukemiseen. Kullakin piirillä on vahvuutensa lippukuntien tukemisessa, ja niistä kannattaa pitää kiinni.

Mitä tulee uusien pestinhaltijoiden löytymiseen, uskoo projektiryhmämme vahvasti siihen, että pestejä selkeyttämällä on niihin myös helpompi rekrytoida. Alueohjaajatarpeeseen verrattuna luottistarve kasvaa kolmanneksen.

10) Valmentajat

Emme pidä yhtään termistä valmentaja partiossa.
Yksikän piiriluottis viime kädessä EI voi asettaa itsenäiselle yhdistykselle (lippukunanlle tavoitteita), vaan auttaa lippukuntaa asettamaan tavoitteet itselleen. Siksi ohjaaja- nimike on edelleen täysin toimiva! Lippukunnat keskiöön, ei piiriluottikset tavoitteineen!
Lisäksi koemme, että kun on ohjaajia, mentoreita, valmentajia ja vaikka mitä lippukunnat menevät ihan sekaisin termeistä.

Irkku, SPH:n aluetyöstä vastaava jäsen vastaa:

Kaikki uudet termit herättävät aina keskustelua, myös ohjaaja-nimitystä kritisoitiin hyvin rankasti kymmenisen vuotta sitten, kun alueohjaaja-termi otettiin valtakunnallisesti käyttöön yhtenevien toiminnanalojen myötä. Projektiryhmän mielestä valmentaja kuvaa paremmin ensinnäkin sitä, mitä alueohjaajat tälläkin hetkellä tekevät ja varsinkin sitä, miten haluamme valmentajien tulevaisuudessa tukevan lippukuntia. Samoin valmentaja-termi on linjassa sen kanssa, mitä partion ulkopuolella ja WAGGGS:n malleissa valmentamisella (coaching) tarkoitetaan. Ohjaajalla ei terminologisesti ole mitään omaa agendaa. Kuitenkin nykyisilläkin alueohjaajilla on aina pestinmukainen agenda. Ohjaaja on myöskin niin kutsuttu sateenvarjotermi (joka sisältää kaikki mentorit, valmentajat, coachit jne), joka ei yksinään tarkoita mitään vrt. paperi -sillä on suuri ero onko kyseessä sanomalehtipaperi vai vessapaperi.

On selvää, ettei kukaan voi sanella itsenäiselle yhdistykselle miten toimia, eikä pidäkään. Meillä on kuitenkin yhdessä hyväksyttyjä ajatuksia siitä, mitä hyvään lippukuntatoimintaan kuuluu (kuten vaikkapa se, että lippukunnalle on hyväksi, jos se viestii myös vanhemmille ja ulospäin, käyttää pestijärjestelmää tai perustaa säännöllisesti uusia ryhmiä, jonka toiminta on partion päämäärään tähtäävää, ja jossa osaavat aikuiset käyttävät partio-ohjelmaa), ja yhteisesti hyväksytty strategia kullekin strategiakaudelle, jonka mukaisesti lippukuntien saamaa tukea voidaan hienosäätää. Jos joku lippukunta esimerkinomaisesti ehdottomasti ei halua perustaa uusia ryhmiä, voi lippukunta tulevaisuudessakin valita piirin työkalu- ja tukitarjonnasta itselleen sopivat viestit ja tuen.

11) Ohjelmaohjaajat

Kohtauksessa Ohjaajauudistus -ryhmä totesi, että ohjelmaohjaajan pesti lakkautetaan, koska se ei toimi ja ohjaajien tehtävänä ei ole olla ohjelmatoimisto, joka järjestää tapahtumia.

OO:n pesti toimii L-SP:ssä!
Oli myö ssanottu, että asia aon selvitetty. Missä, kenen toimesta ja ketä haastatellen?

Lpk:ssa on esityksen mukaan tulevaisuudessa ohjelmajohtaja.
Nyt tehtävän nimitykseksi tarjotaan kasvatusvalmentajaa. Mielestämme kasvatusvalmentaja on hyvin huono termi!
Mitä ajatellaan sen nimisen pestinhaltijan pestin sisällöstä?
Valmentaako hän henkilöitä kasvamaan vai kasvattamaan?

Ida projektiryhmästä ja SPH:n kasvatuksesta vastaava hallituksen jäsen vastaa:

Ensin termeistä: Lippukuntatuen uudistuksen mallissa lippukunnassa toimii jatkossa ohjelmajohtaja, jota tukee piirin pestissä toimiva ja aluetiimiin kuuluva kasvatusvalmentaja. (kaikki valmentajat siis piiripestejä). Ohjelmajohtaja vastaa lippukunnan partio-ohjelman toteutumisesta mahdollisimman laajasti. Kasvatusvalmentaja auttaa häntä valmentamalla oman lippukunnan kasvatusasioissa, järjestämällä vertaistapaamisia ja koordinoimalla alueen yhteisten tapahtumien järjestämistä. Pestikuvaukset löytyvät täältä.

On valtavan hienoa, että ohjelmaohjaajat toimivat aktiivisesti ja hyvin L-SP:ssä, tämä varmasti näkyy myös laadukkana toimintana! Missään nimessä ei kannata rikkoa toimivaa järjestelmää. Kuitenkin useimmissa piireissä ja järjestötasolla ei olla oltu tyytyväisiä ohjelmaohjaajien rooliin, varsikaan suhteessa lippukuntien saamaan suoraan tukeen. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö ohjelmaohjaajien tehtävät olisi piireissä tärkeitä. Päinvastoin. Keskustelua on käyty kasvatusvaliokunnan kesken, projektiryhmässä ja laajennetuissa useamman kerran vuosien aikana.

12) Koulutusohjaajat

Saavat uudistuksen mukaan säilyttää asemansa.
Yhtenä perusteena käytettiin mm. sitä, että koulutusohjaajat ovat “pyhiä lehmiä” .
Se on hämmentävä peruste ja toivomme tähän hieman enemmän avausta.
Meillä ainakin koulutusohjaavat nimenomaan ohjaavat.

Anna, projektin työntekijä vastaa:

Pyhä lehmä ei ole hirmu kauniisti sanottu, ja siitä pahoitteluni. Mainitun sivulauseen tarkoitus oli kuvata sitä vaikeutta, jota projektiryhmä kohtasi aloittaessaan keskustelua koulutusohjaajista. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että keskustelussa on läsnä erityisen paljon tunteita. Tästä syystä koulutusohjaajia koskeva keskustelu rajattiin projektista, jotta voidaan keskittyä lippukuntien tukemiseen. Koulutusohjaajia koskevat terveiset on välitetty Vapaaehtoistuen valiokunnalle, jossa keskustelu jatkuu.

13) Ovatko lippukuntatuen uudistus ja koulutusjärjestelmän päivitys synkassa?

Molempia tehdään parhaillaan. Kulkevatko ne samaa latua, vai alkaako kohta uudistus jälleen jomman kumman saralla?

Anna, projektin työntekijä vastaa:

Koulutusjärjestelmän päivitystä ja lippukuntatuen uudistusta tehdään mahdollisimman tiivissä yhteistyössä toistensa kanssa. Molemmat ovat isoja projekteja, eikä kummallakaan ole luottisresursseja liiaksi, ja yksityiskohtia on paljon hallittavaksi. Aivan erityisesti risteävissä kohdissa (uusien pestien koulutussuunnittelu) ollaan mahdollisimman tarkoin kartalla siitä, mitä toinen tekee. Lippukuntatuen projekti on myös saanut ohjeensa koulutussuunnitteluun koulutusjärjestelmän päivittäjiltä.

14) Pestien vaativuus ja vaatimukset pestinhaltijalta

Nyt suunnitteilla oleville muutoksilla luodaan aikamoiset osaamis- ja koulutusvaatimukset. Puheissa on mainittu  mm. että pitää käydä sama koulutus kuin vastaavalla johtajalla lpk:ssa ja lisäksi valmentajakoulutus, johon liittyisi puolen vuoden harjoittelu (kuten ROK:ssa)) ja kuitenkin kyse on vaan “ihan tavallisesta” luottispestistä ja lippukuntien tukemisesta.
Pelkäämme, että tekijöitä ei saada ja koko uudistus kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Annukka, projektiryhmästä ja Vapaaehtoistuen valiokunnasta vastaa:

Kysymykseen poimitut asiat ovat valmentajakoulutuksia ideoivasta keskustelusta, joka tosiaankin oli vasta ideointia, aivan kuten tapahtuman nimi ideointityöpaja toivottavasti antoi ymmärtää. Nämä eivät ole siis päätettyjä asioita. Koulutussuunnittelu on aloitettu, ja tällä hetkellä tehdään ydinainesanalyysiä keskeisen osaamisen kirkastamiseksi eli siis riittävän hyvän osaamisen, jolla pestin tavoitteissa voi onnistua.

Joka tapauksessa oletus varmaankin on, että valmentajien osaamisprofiili on kohtuullisen korkea, ja siihen vaaditaan ainakin lippukuntatason osaamista. Kuten nykyisenkin alueohjaajan, myös tulevaisuudessa kolmen valmentajan voidaan olettaa osaavan pestisisällöt niiden pestien osalta, joita he erityisesti lippukunnassa tukevat. Ja yhtälailla kuin alueohjaajan pesti, myös valmentajan pestit ovat niin tärkeitä lippukuntien hyvinvoinnin edistämisen kannalta, että niille asettuu paljon paineita piirin palvelujen ja lippukuntatoimintojen perusosaamisen suhteen.

Valmentajien koulutussuunnittelu on juuri aloitettu, ideointipalaverin perusteella tehdään osaamismäärittelyt. Tervetuloa työstöön mukaan, osaamismäärittelyt julkaistaan tässä blogissa heti kun mahdollista kommenteille, toivottavasti jo tällä viikolla.

 

****

Mielestämme  uudistuksessa on hyviä elementtejä, mutta myös selkeästi heikkoja osioita.
Suurimpina mainitsemme vielä tässäkin aikataulun, yhdessä valmistelun puutteen ja sitouttamisen.

Niinpä Lounais-Suomen Partiopiiri ilmaisee suuren huolensa meneillään olevan ohjaajauudistuksen aikataulusta ja uudistuksen valmisteluprosessista sitoutumisen näkökulmasta.
Toivomme saavamme vastauksen ylläoleviin huomioihimme

 

Lounais-Suomen Partiopiirin hallitus
Lounais-Suomen Partiopiirin alueryhmä

Lounais-Suomen Partiopiirin koulutusryhmä

Lounais-Suomen Partiopiirin ohjelmaryhmä